On ollut todella vaikeaa palata tänne kirjoittamaan. Ehkä olen pelännyt, että minun tulee vuodattaa täällä tuntojani ja itken loputtomiin rakkaan ystäväni poismenoa. Ja kun tätä tässä nyt kirjoitan, huomaan että surutyötä riittää vieläkin.

Aika kuitenkin auttaa ja armahtaa jossakin vaiheessa. On vain oltava kärsivällinen. Onneksi nämä kaksi hellyttävää ja elämää täynnä olevaa koiratyttöämme ovat saaneet ajatukseni pois surusta, silloin kun on tuntunut, että ei millään jaksaisi. Olen varmasti joidenkin mielestä ihan outo, kun suren tällä lailla koiraa, mutta viis siitä.

Onhan tässä tapahtunut kaikenlaista näiden kuukausien aikana. Ollaan touhuttu Romanian suuntaan, käyty Espanjan ja Viron koiratarhoilla ja vaikka mitä. Tänään varasimme matkat Romaniaan elokuulle, jolloin Tg-Jiun kaupungissa toimestamme toteutettava lemmikkien sterilointikampanja pyörähtää käyntiin. Ja ollaan muuten saatu yhdistyksellemme mm. trendirannekkeita myyntiin. Kandee käydä sivuillamme kurkkaamassa. Niin, ettei tässä nyt ihan surun lamaannuttamiakaan olla oltu.

Vuokrattiin muuten ensi kesäksi samainen ihana mökki kuin viime kesänäkin. Sinne viedään tavaraa ensi viikolla ja kesäkausi saa alkaa. Talviturkki heitetään myös menemään. On ihanaa kun tulee kesä ja tavataan taas mm. oikeassa ylälaidassa esiintyvät ystävämme.

Meille tulee muuten perheenlisäystäkin kesäkuun alussa. Alla kuva uudesta pikkuisestamme.